Historia

Antin Konditorian historia alkaa vuodesta 1911, jolloin Käsityöläiskadulla avattiin Toivosen leipomo. Leipomon leivät ja kahvileivät tulivat tutuiksi jo tuolloin Forssalaisille. Vuonna 1956 Toivoset olivat jo ikä-ihmisiä ja leipomolle haettiin jatkajaa. Jatkajat löytyivät Tampereelta, kun Tauno Antero Koivisto ja Sirkka Koivisto löysivät lehti-ilmoituksen perusteella tiensä Forssaan. Antero Koivisto oli kova mies leipomaan. Oululaisen, Voiman, Smandtin, Koiton ja Tuotannon kiertänyt mies kuului Suomen parhaimmistoon. 50-luvulla kaksi miestä kilpaili paremmuudesta konditoria-alalla ja Antero Koivisto oli heistä toinen. Mestarin bravuurinumeroita olivat tuohon aikaan suositut puhalletut sokerityöt. Leipomokauppojen yhteydessä yrityksen liikenimi vaihtui Antin Konditoriaksi. Työnjako oli tuolloin selvä. Antti taikoi leivokset ja kakut emännän vastatessa leipätuotteista, kirjanpidosta ja markkinoinnista. Antin myötä saatiin Forssaan aivan uudenlaisia herkkuja ja leipomo-osaamista.

Leipomon asiakaskunta kasvoi nopeasti. Jälleenmyyjien määrä kasvoi yli kolmenkymmenen ja henkilökuntaa oli Konditoriassa toistakymmentä. Koko leipomo käsitti nykyisin kahvilana toimivan pirttiosan. Vuonna 1959 tehtiin rakennukseen laajennus, jolloin taloon tuotiin myös vesijohto ja viemärit uusittiin. Kehitykseen ajoi forssalaisten hyvän nälkä. Tehtaalta kotiin palanneet työläiset ostivat varsinkin lauantaisin tiskin tyhjäksi.

60-luku toi mukanaan kilpailua. Uusia leipomoita syntyi Forssaan ja muista kaupungeista saapuvan tuontileivän osuus kasvoi. Antin Konditorian tuotteet kuitenkin pitivät pintansa kilpailussa. Vastoinkäymisiä tuli 70-luvulla mestari Antin kuoleman johdosta. Sirkka Koivisto jäi yksin yrittämään ja kasvattamaan alaikäisiä lapsiaan. Tämä toi muutoksia toimintaan. Merkittävin muutos oli jälleenmyyjistä luopuminen. Antin Konditorian tuotteita sai vain omista toimipisteistä Käsityöläiskadulta ja Linja-autoasemalta. Antin Konditoriasta oli jo tullut käsite ja kohtauspaikka. Ovet olivat aina avoinna asiakkaille ja ystäville. Jokioisten Museorautatien historiaakin leivottiin konditoriassa, kun Veturienystävät saivat pitää leipomon vinttiä majapaikkanaan ja käyttää leipomon puhelinta asioiden hoitamiseen. Tällöin nähtiinkin usein leipäauton ratissa koppalakkisia autonkuljettajia.

Leipomon laajennus ja modernisointi Käsityöläiskadulla toteutettiin 1982 jolloin leipomon tilat kolminkertaistettiin. Antin Konditoriasta tuli kommandiittiyhtiö vuonna 1983 ja yrityksen johtoon tuli Antin ja Sirkan kuopus Ville. Villen aikana yritykseen tuli uutta virtaa ja uusia ideoita. Kahvilakonditorioiden lukumäärää kasvatettiin ja parhaimmillaan leipomon myyntipisteitä oli Forssassa neljä. Uusia tuotteita kehiteltiin ja Ville Kävi hakemassa oppia Euroopasta, mm. Itävallasta Sacherilta. Aina kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin on käsikirjoitettu. Ville altistui 10 vuoden aikana jauhoille ja sai astman. Ei ollut muuta tehtävissä, kuin lopettaa leipominen. Sirkka siirtyi jälleen eläkepäiviltään vetämään leipomoa, koska hänellä oli suuri halu että elämäntyö säilyy.

Pelastus tuli seuraavasta sukupolvesta, kun Pekko Koivisto vastasi Sirkka-mummun leipomokosintaan myöntävästi 2001. Tästä alkoi Pekko Antero Koiviston aikakausi ja neljäs sukupolvi oli tosiasia. Pekko toi tullessaan tuoretta ajattelua leipomotoimintaan ja kehitti leipomon tuotteita nykypäivän haasteisiin, unohtamatta kuitenkin juuriaan. Uutuuksista mainittakoon patongit, suklaakonvehdit ja jäätelö. Uusia tuotteita ja palveluita kehitellään ottaen huomioon toiveet ja tarpeet. Oppia on edelleenkin haettu ja vanhoja hyviksi koettuja reseptejä vuosien takaa tuodaan aika ajoin markkinoille.

Antin Konditoria - Perinteitä kunnioittaen vuodesta 1911.